”Kuten aina, kaikki alkoi hyvistä pohjatöistä.”

Yhteensä yli 25 000 tahtivaunua

Olimme logistiikkaurakoitsijana hotellihankkeessa, jossa vanha, mm. Varman pääkonttorina sekä Euroopan kemikaalivirastona (ECHA) toiminut kohde muutettiin Scandic Helsinki Hub kokoushotelliksi. Hankkeen rakennuttajana toimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja päätoteuttajana Haahtela-rakennuttaminen Oy.

Tahtituotantona tarkasti ennalta sovitussa rytmissä

Kohde toteutettiin tahtituotantona. Tahtituotannossa työt on jaettu tietyn pituisiin osiin eli tahteihin, ja näin työnvirtaus on tasainen ja ennalta suunniteltu. Kohteessa oli neljän tunnin tahti ja kaikkiaan tahtivaunuja oli 25 696. Toimitimme työmaalle vain seuraavaan työvaiheeseen tarvittavat materiaalit ns. logistissa tahtivaunuissa, joita oli yhteensä 5 250 kappaletta.

– Päätös toteuttaa hanke neljän tunnin työ ja tavaratoimitus (JIT) -tahdissa toi päätoteuttajalle tarpeen löytää kumppanikseen LEAN-ajatteluun kykenevän logistiikkatoimijan. Useamman tahon kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta TPEX valikoitui yhteistyökumppaniksi, Haahtela-rakennuttaminen Oy:n työpäällikkö Mika Paju kertoo.

Tahtituotantoon suunniteltujen 36 000 toimitusyksikön hallitseminen edellytti päivittäistä prosessipoikkeamien tunnistamista sekä niiden juurisyiden selvittämistä. 

– Jalkautimme yhdessä jatkuvan parantamisen toimintatavan osaksi logistiikkaprosessia. Se osaltaan mahdollisti JIT-toimitusten onnistumisen. Tunnistimme NPL 2 -järjestelmän kehittämistarpeen osana JIT-toimitusprosessia, jolloin Evianet Solutions Oy teki ohjelmistoon päivityksiä koko hankkeen ajan. TPEX onnistui yhteistyökumppaneineen erinomaisesti. He osoittivat hyvää yhteistyö- ja kehityskykyä koko hankkeen ajan, hän summaa.

Yhteiset pelisäännöt työn tukena

Kuten aina, kaikki alkoi hyvistä pohjatöistä. Ennen työmaatekemisen alkamista laadimme työmaalle logistiikkaohjeen sekä laskimme tarvittavat resurssit karkean massoittelun pohjalta. Logistiikkaohje on sopimusasiakirja, jolla täsmennetään työmaan logistiset toimintatavat, käytännöt, vastuut ja velvoitteet. Työmaatekemisen rinnalla suunnittelimme logistiikkaa päätoteuttajan ja urakoitsijoiden kanssa kolmikantaisesti sekä koordinoimme materiaalivirtoja välivaraston kautta työmaalle. Käytimme välivarastoa, jotta saimme optimoitua materiaalit päivittäisiin kuljetuksiin kulloisenkin tarpeen mukaan.

Hanke oli opettavainen ja silmiä avaava. Esimerkiksi tahdin tehokkuus yllätti meidät. Laskimme, että tahtituotannossa logistiikan neliöhinta oli kolme kertaa pienempi kuin normaalituotannossa. Jätettäkin tuli 50 % vähemmän. Varaston avulla saimme siirrettyä puskurit työmaan ulkopuolelle ja saapuva materiaali pysyi järkevissä puitteissa.

Oivalsimme myös ennakkosuunnittelun merkityksen. Päätökset, jotka tehtiin suunnittelu- ja hankekehitysvaiheessa, vaikuttivat suunnitelmiimme koko matkan. Jos olisimme päässeet hyödyntämään asiantuntemustamme heti alusta alkaen, olisimme pystyneet tekemään logistiikasta vieläkin tehokkaampaa. Suurin osa kustannuksista lukitaan kuitenkin jo suunnitelmia laatiessa, vaikka ne konkretisoituvatkin vasta myöhemmin.  

Tuotetiedot keskiössä

Tuotetiedon tärkeys materiaalivirran hallinnan näkökulmasta korostui. Materiaalien tunnistaminen välivarastolla on erittäin hankalaa, lähes mahdotonta, ilman yhdenmukaista tuotetietoa ja taustalla olevaa koodistoa. Olipa kyseessä GS1, GTIN-koodi, tukkurin kaupallinen koodi tai vaikka itsegeneroitu koodi, on se logistiikan näkökulmasta oltava olemassa. Aivan vastaavasti kuten rakennuksilla työskenteleviltä vaaditaan veronumeroa ja kaikilla suomalaisilla on sotu, jotta meidät voidaan tunnistaa omiksi yksilöiksi. 

Suunniteltujen töiden toteumassa (TTP) on paljon vaihtelua ja tahdistamattomissa töissä suunniteltujen töiden toteumaprosentti on yleisesti huono.  Tämä muodostaa logistisen ongelman, kun tieto muutoksista ei kulje. Mikäli työt seisahtuvat, pitää myös materiaalivirran seisahtua. Ylimääräinen materiaali ja siitä aiheutuvat turhat siirrot aiheuttavat aina ylimääräisiä kustannuksia hankkeeseen.

Uutta oppia ja oivalluksia tulevaan

Loimme hankkeen alussa budjetin logistiikalle. Seurasimme kustannuksiamme koko hankkeen ajan päätoteuttajan kanssa ja päivitimme omaa loppukustannusennustettamme. Raportointi ja kustannusten ennustamismalli kehittyivät hankkeen aikana proaktiivisesti. Jälkikäteen voidaan todeta, että hankkeesta meiltä puuttuivat laatu- ja turvallisuustavoitteet. Laatu, turvallisuus ja raha muodostavat kattavan kolminaisuuden, jotka kaikki tulee suunnitella ennakkoon ja seurata hankkeen aikana. 

Kaiken kaikkiaan Scandic Helsinki Hub -hanke onnistui erinomaisesti. Paitsi uuden, modernin keskustahotellin, saimme paljon uutta oppia ja oivalluksia. Jalostamme niitä eteenpäin seuraavissa kohteissa – näin tulemme entistäkin paremmiksi ja ymmärrämme kattavammin työhömme vaikuttavia tekijöitä.

Artikkelin kirjoitti toimitusjohtajamme Jani Teräväinen. Hän uskoo, että osaaminen, rohkeus ja kyky haastaa kantavat huomattavan pitkälle. ”Avullamme logistiikka toimii kuten pitää. Niin on aina ollut ja tulee myös olemaan”, Jani kiteyttää. Tutustu palveluihimme »

Katso palvelumme ja pyydä tarjous!